Arvoista
Kaikilla meillä on arvot, tiedostimmepa sitä tai emme.
Arvot ovat kuin vedenalainen osa jäävuorta: pinnan alla olevan osan voidaan ajatella olevan meidän arvot. Pinnan päällä oleva jäävuoren osa on kuin muille näkyvää toimintaa ja käyttäytymistä. Yksilön arvoja voidaan pitää punaisena lankana, jonka varassa tehdään arkisia valintoja: jos esimerkiksi itselleni tärkeä arvo on esteettisyys, todennäköisemmin käytän aikaa ympäristöni kaunistamiseen kuin silloin, kun esteettisyys ei olisi minulle tärkeä arvo. Isommassa mittakaavassa elämän suuntaa muuttavia valintoja tehdään arvoperusteisesti. Arvot kertovat siitä, mikä kenellekin on tärkeää. Vaikka on olemassa yleisesti suomalaisten arvostamia asioita, se, mikä on toisen arvo, ei välttämättä ole toiselle tärkeää. Arvot eivät ole oikein eikä väärin: sinun arvosi ei ole oikeampi kuin minun tai toisinpäin. Arvot ovat jokaisen henkilökohtaisia.
Itselläni on luontainen halu nähdä pintaa syvemmälle, joten suunnittelin arvotyöskentelytavan, jota voidaan hyödyntää eri laajuudessa yksilö-tai ryhmätyönohjauksessa. Yhteinen keskustelu työpaikan säännöistä tai käyttäytymisestä voi jäädä pinnalliseksi, mikäli keskusteluun osallistujat eivät voi kiinnittyä arvojensa kautta yhteisesti sovittuun. Arvotyöskentely voi toimia työyhteisön liimana, jolla yhdistetään sen jäseniä. Arvotyöskentely voi toimia myös hyvänä pysäkkinä: työskentelenkö arvojeni mukaisella työpaikalla.
Tässä yksi tapa, jolla työskennellä arvojen äärellä:
Kun työnohjauksessa lähdetään arvokeskusteluun, on paikallaan varmistaa, että keskusteluun osallistujat tietävät mistä tarkalleen ottaen puhutaan, kun puhutaan arvoista. Arvoja voidaan lähteä pohtimaan ryhmässä ensin sitä kautta, mikä on itselle tärkeää. Todennäköisesti tärkeitä asioita löytyy alkuun useampia, mutta tärkeimmät arvot pyydetään tiivistämään lyhyeen, esim. viiteen kaikkein tärkeimpään arvoon.
Työryhmän koosta riippuen voidaan seuraavaksi vertailla omia arvoja työkaverin kanssa kooten arvoista molemmille yhteiset. Yhteinen arvokeskustelu voi olla merkityksellistä esim. siinä kohtaa, kun työryhmässä tuntuu olevan varsin erilaiset käsitykset siitä, mitä pitäisi tehdä ja miten asioita arvotetaan tärkeyden suhteen.
Yhteinen arvokeskustelu on kuin maan alla olevaa rihmastoa, joka sitoo työyhteisön jäseniä yhteen, mikäli siis arvot ovat yhteiset. Kun parin kanssa on todettu yhteiset arvot, voidaan parit ryhmäyttää toisen parin kanssa ja edelleen etsiä ryhmän yhteiset arvot. Kun jokainen ryhmä on löytänyt viisi tärkeintä arvoaan, ne kerätään fläppitaululle. Kun koko ryhmän tärkeimmät arvot ovat taululla, arvot pisteytetään tähdillä: tärkeimmäksi koettu arvo pisteytetään kolmella tähdellä, toisiksi tärkein kahdella ja kolmanneksi tärkein yhdellä tähdellä. Tällä jalostustyöllä saadaan työyhteisön tärkeimmät arvot.
Keskustelua arvojen tiimoilta voidaan käydä monesta lähestymiskulmasta käsin:
- Työskentelenkö omien arvojeni mukaisella työpaikalla?
- Miten työryhmälle tärkeät arvot näkyvät työpaikalla?
- Vaatiiko joku arvoista kirkastamista tai huomiota?
- Miten tärkeäksi koetut arvot näkyvät työarjessamme tai kalenterissa?
- Miten työnantajan arvot linkittyvät omiin tai työryhmän arvoihin?
- Mikä merkitys sillä on, että yhdessä pysähdyttiin arvojen äärelle?
Yhtä lailla, kun henkilökohtaisessa elämässä on tavallista enemmän runsautta tai elämästä tuntuu kadonneen henkilökohtainen punainen lanka, voi olla hyvä pysähtyä omien arvojen äärelle ja kysyä itseltä, että mikä on minulle tärkeintä ja miten se näkyy kalenterissani. Arvotyöskentelyn avulla on mahdollisuus juurruttaa itsensä tukevasti kiinni omannäköiseen elämään.
Teksti on julkaistu Suomen Työnohjaajat ry:n jäsenlehti Osviitassa 2024.
